Kova työnteko, pitkäjänteisyys ja sitoutuminen palkitaan - yhteenveto kaudesta 2021

Katsaus menneeseen

Kun joukkue nousi kauden 2019 päätteeksi Kolmoseen, oli ensisijainen ajatus jatkaa hyväksi todettuja rutiineja ja luottaa omaan materiaaliin. Talvi 2019-2020 sujuikin melko hyvin kunnes maaliskuussa koronan ensimmäinen aalto sekoitti pakan. Kaikille tuli pidempi tauko harjoittelusta ja kauteen lähdettiin melko sekavista tunnelmista. Vahvoilla olivat joukkueet, joilla itsekuri riitti omatoimiseen harjoitteluun tai kokemus ja rutiini siivittivät eteenpäin. Kerhon kohdalla päädyttiin välimalliin. Nuori joukkue sitoutui joukkueharjoitteluun, mutta kahden kuukauden treenitauko selvästi katkaisi hyvän vaiheen. Kausi lähti nihkeästi käyntiin ja avausvoittoa saatiin odottaa 9. kierrokselle saakka. Loppusyksy etenikin voitosta voittoon ja lopullinen sijoitus oli kiitettävästi viides 18 joukkueen suurlohkossa.

Kuten aiemmin on mainittu, viime talvi oli entistä haastavampi ja edessä oli jälleen poikkeusvuosi. Tällä kertaa joukkueharjoittelu oli katkolla peräti kuusi kuukautta, ja kukin aikuisjoukkue joutui keksimään omat keinonsa pysyä kunnossa. Osalla oli mahdollisuus siirtyä Kakkosessa tai ylempänä pelaavan edustusjoukkueen siipien alle talveksi harjoittelemaan, osa eli hiljaiseloa puoli vuotta ja joillekin harrasteporukoille tauko oli varmasti kuolinisku. Me kävimme alkuun hikoilemassa Keinukallion juoksuportailla ja peruskuntolenkeillä ympäri Hyrylää. Lisäksi teimme fysiikkavalmentaja Jimbon johdolla juoksuvetoja ja voimaohjelmaa Tuusulan CrossFit-salilla. Kaikessa tekemisessä huomioitiin hygienia ja turvavälit, eikä koko talven aikana tullut yhtäkään tartuntaa joukkueen sisällä. Rajoitusten tiukentuessa entisestään jaoimme porukan pienryhmiin ja jatkoimme sinnikkäästi harjoittelua. Näin sitoutunutta porukkaa ei varmasti löytynyt muualta. Välillä oli mahdollista pitää kenttäharjoituksia alle 20-vuotiaille pelaajille ja keväällä pääsimme viimein harjoittelemaan vapaasti Korsossa Jokivarren kentällä. Harjoituspelejä ei saatu alle, mutta touko-kesäkuussa pelattiinkin lähes koko talven edestä.

Tälle kaudelle tavoitteeksi asetettiin Top 3, vaikka Kolmosen taso olikin ehkäpä parempi kuin koskaan. Aladivareissa kehitys on ollut päätä huimaavaa viimeisen kymmenen vuoden aikana, eikä selvästi heikompia joukkueita ainakaan tästä lohkosta enää löytynyt. Lähes kaikki joukkueet treenaavat paljon ja säännöllisesti tai omaavat riittävää kokemusta sarjatasolta. Yleinen trendi on joukkueiden nuorentuminen ja pelaamisen kehittyminen kohti pallonhallintaa. Harva joukkue pyrki enää matalaan blokkiin ja vastahyökkäyksiin. Eri formaatiot 3-5-2, 4-3-3, 4-4-2 tai muodissa olevan 3-4-3 välillä ovat lisääntyneet ja taktinen osaaminen on harpannut eteenpäin. Enää ei välttämättä riitä että on taitavin ja juoksuvoimaisin joukkue, vaan peliä on välillä muokattava vastustajan mukaan. Samalla on kuitenkin tärkeää löytää joukkueen oma ideologia ja pitää punainen lanka käsissä. Mitkä ovat joukkueen vahvuudet? Miten saada paras irti pelaajista?

Munukka luotti nousukaudella ja sitä seuraavalla kaudella paljon 3-5-2 formaatioon, jossa jalalla vahvat topparit ja juoksuvoimaiset wingbackit olivat avainroolissa. Tarvittaessa puolustus oli mahdollista tukkia viiden linjalla, mutta hyökkäyksessä oli yhden sijasta kaksi kohdepelaajaa. Samanaikaisesti joukkue halusi olla aktiivinen ja prässätä ylhäältä. Nelosessa virheet eivät kostautuneet, sillä vastustajien taso oli selvästi heikompi. Ensimmäisellä Kolmosen kaudella nämä virheet kuitenkin kertaantuivat ja useampi alkukauden peli ratkesi henkilökohtaisiin suorituksiin. Valmennus etsi kuumeisesti toimivaa pelitapaa, mutta sen löytäminen vei aikansa. Lopulta oli todettava, että prässitasoa on laskettava ja oltava vähemmän "aktiivinen" puolustaessa.

Viime talveen lähdettäessä joukkueen materiaali muuttui jonkin verran ja valmennus joutui pohtimaan peluutusta. Käytännössä kaksi avauksen topparia, kaksi wingbackia ja pari hyökkääjää lähtivät joukkueesta, joten 3-5-2 oli poissa pelistä. Tilalle tuli kuitenkin vahvoja laitahyökkääjiä Kalle Kantelisen ja Samuel Puusaaren muodossa. Myöskin Max Mankin oli uudestisyntynyt tällä kaudella ja Atte Vanhanen lunasti isoja odotuksia kehityksen suhteen. Maalikuningas Leivon jatkaminen oli tärkeä palanen joukkueen rakentumisessa uuteen kauteen.

Keskikenttä oli ennestään vahva ja puolustukseen saatiin b-junioreista Henri Högström luomaan kilpailua laitapakeille. Lopulta nuori Henu olikin selkeä avauksen pelaaja ja toi vahvalla puolustamisella ja nousuillaan syvyyttä joukkueen kokonaispelaamiseen. Ehkäpä tärkein hankinta oli "kokeneen" (joukkueen mittapuulla) Santeri Bergmanin värvääminen puolustuksen lukoksi. Maalivahtiosasto vahvistui Antti Silvennoisen ja Jaakko Juntusen myötä. Nämä herrat pelasivat pääsääntöisesti Valtteri Hirvosen kärsiessä pitkään loukkaantumisesta.

Joukkueen pelitavaksi valikoitui alkukaudella hybridi 4-3-3 ja 3-5-2 väliltä. Avatessa kolmen linjan muodostivat kaksi topparia ja vasen laitapakki. Oikea laitapakki ja vasen laitahyökkääjä liikkuivat leveyteen wingbackin rooliin ja keskellä säilyi kolmen keskikenttäpelaajan muoto. Oikea laitapakki nousi keskushyökkääjän rinnalle kärkeen tai vapaaseen rooliin keskikentän ja hyökkäyksen välille. Puolustaessa muoto muuttui perinteisempään 4-3-3 tai 4-4-2 riippuen vastustajan tavasta avata peliä. Varsinkin harjoitusotteluissa ja alkukaudella tämä tuotti tulosta ja näytti aiheuttavan ongelmia vastustajille. Osalle joukkueista oli hankalaa hahmottaa kuinka puolustaa muuttuvaa muotoa ja kuka oli kenenkin mies.

Pelitapa aiheutti kuitenkin omat haasteensa myös Kerholle. Tilanteenvaihto hyökkäämisestä puolustamiseen tai toistepäin vaatii nopeaa reagointia ja selvää ajatusta omasta roolista. Laitapakeilla oli haasteita uuden vastuualueen kanssa, sillä he olivat tottuneet nostamaan ylös leveyteen peliä avatessa. Tiettyjen pelaajien kanssa taktiikka toimi erinomaisesti, mutta poissaolot pakottivat välillä soveltamaan. Yläloppusarjassa taktiikkaa vaihdettiin huomattavasti enemmän vastustajan mukaan, sillä näillä joukkueilla oli tuttu pelitapa, johon oli helpompi varautua ensimmäisen kohtaamisen jälkeen. Esimerkiksi Futuran 3-5-2 muotoon iskettiin vastaavalla formaatilla ja Valttia ja Kontua vastaan 4-3-3 oli toimiva joukkueiden pelatessa 4-4-2:sta. Alempi keskikenttä merkkasi vastaantulevan hyökkääjän ja linjojen välissä oli tilaa sisään liikkuville laitahyökkääjille. Avatessa keskikentän pohja tiputti toppareiden väliin, jolloin alakerrassa oli miesylivoima kahta hyökkääjää vastaan.

Kausi tilastojen valossa

Yleisesti ottaen kausi alkoi vahvasti harjoitus- ja sarjapelien sekä Regions' Cupin osalta. Viime syksynä löytynyt rutiini ja voittamisen kulttuuri olivat vahvasti läsnä tiukkojen pelien kääntyessä Kerhon eduksi. Tietynlainen välilasku koettiin Cupissa 3. kierroksella TiPSiä vastaan, kun maalittomaan tasapeliin päättynyt ottelu ratkesi pilkuilla tikkurilalaisten hyväksi ja he etenivät otteluparista jatkoon. Seuraava matsi RiPSiä vastaan päättyi vielä Kerhon 3-1 voittoon, mutta matsia edelsi lukuisa joukko poissaoloja ja peliin lähdettiin haastavista olosuhteista. Tilanne ei helpottanut seuraavalla viikolla, vaan Valttia vastaan lähdettiin pelaamaan muutaman vaihtopelaajan turvin ja keskikentällä debytoi 2004-syntynyt Samuel Tiainen. Valtti vei tiukan kohtaamisen lukemin 1-0. Seuraavat kolme matsia päättyivät tasan ja etenkin lisäajan tasoitusmaali TuPSin kustannuksella kirveli pahasti. Tulos kuitenkin varmisti pääsyn yläloppusarjaan, johon lähdettiin sijalta viisi.

Yläloppusarja alkoi heikosti Atlantista vastaan. 3-2 tappio ja kauden huonoin ensimmäinen puoliaika. Lisäksi Kallen kausi päättyi polvivammaan, mutta joukkue keräsi itsensä ja sisuuntui viimeiseen neljään peliin. Valmennus ilmoitti tässä vaiheessa jäävänsä sivuun kauden päätteeksi, mikä varmasti loi erityisen tunnelatauksen loppukauteen. Manageri ilmoitti joukkueen voittavan viimeiset neljä ottelua, mistä ei lopulta jääty kauas. Saldona näistä peleistä oli kolme voittoa ja yksi tasapeli lohkovoittaja Futuran vieraana. Etenkin 1-4 vierasvoitto Valtista ja tasuri Porvoosta olivat parasta Kerhoa tällä kaudella. Ottelut olivat intensiivisiä ja hyökkääminen monipuolista.

Toiseksi viimeisellä kierroksella kaatui Kontu toistamiseen tällä kaudella, tällä kertaa lukemin 2-1. Tästä kohtaamisesta kuitenkin paistoi se, että kummallakaan ei ottelussa ollut panosta ja sininen vierasjoukkue kierrätti avainpelaajia tulevaa Regions' Cupin välierää varten. Tämä myöskin kannatti, sillä Kontu eteni finaaliin, joka pelataan tulevana lauantaina Olympiastadion nurmella ja vastassa on perinteikäs Tampere United. Kolmosen päätöskierroksella Kerho kohtasi MPS/2020:n, jota vastaan alkusarjassa tasattiin maalit lukemin 2-2. Voitolla ja suotuisilla tuloksilla muista kamppailusta oli mahdollisuus nousta kolmannelle sijalle, joten otteluun lähdettiin ilman suurempia kierrätyksiä. Päävalmentaja Munukka oli sairaana, joten manageri pääsi viimeisessä ottelussaan ottamaan ohjat. Ottelu oli monelle varmasti tunteikas, mikä näkyi hieman jännittyneisyytenä ja varovaisuutena. Lopulta kuitenkin kauden johtavat pelaajat nousivat esiin ja kantoivat Kerhon rutiininomaisesti 2-0 voittoon. Maalinteossa onnistuivat kapteeni Arttu Granath ja keskikentän terrieri Masi Backström. Molemmille kausi oli varsin onnistunut myös maalinteon suhteen, sillä Masi hätyytteli maalipörssin kärkeä kuudella maalillaan ja “Proffa” osui peräti neljästi.

Voitto nosti joukkueen taulukossa lopulta historialliselle 3. sijalle, edellä vain Kolmosen paras joukkue Futura ja vahvasti edustusjoukkueen vahvistuksia hyödyntänyt Atlantis/Akatemia. Ilman punaisia laseja voi varmasti todeta, että kolmikko ansaitsi sijoituksensa kovassa lohkossa. Pistekeskiarvo oli lopulta 1,81 per ottelu, kun viime kaudella se oli 1,76. Sarjassa pelattiin 16 ottelua, joista saldona oli 8 voittoa, 5 tasapeliä ja 3 tappiota. Jos muutama tasuri olisi onnistuttu kääntämään voitoksi (tai pitämään johtoasema loppuun saakka), olisi taulukko hieman erinäköinen, mutta tähän on oltava erittäin tyytyväinen. Viime kaudella ei pelattu ylä- ja alaloppusarjoja, minkä valossa tätä kautta voi pitää huomattavasti onnistuneempana. Sijoitus ja pistekeskiarvo paranivat, vaikka kovia kärkipään otteluita tuli enemmän.

Joukkue päästi 22 maalia, mikä oli toiseksi vähiten sarjassa. Vain Kontu päästi vähemmän maaleja (21), joten puolustus oli rautaa läpi kauden. Ilman maali-iloitteluja esimerkiksi Atlantista (4-4) tai Ponnistajia (3-3) vastaan olisi tuokin tilasto suvereeni Kerhon suuntaan. Kerho iski 36 maalia Kolmosessa, mikä tekee 2,25 maalia per ottelu. Viime kaudella vastaava lukema oli 1,76. Myös maaleja päästettiin viime kaudella 25 kappaletta; 3 enemmän kuin nyt. Tilastojen valossa kokonaisvaltainen pelaaminen siis parani.

Joukkueen maalikuningas oli jälleen Samuel Leivo 7 maalilla (5 Kolmosessa ja 2 Regions’ Cupissa). Mies oli alkukauden sivussa loukkaantumisen takia, mutta pääsi lopulta hyvään vauhtiin. Kalle Kantelinen osui kuudesti ennen loukkaantumistaan (4 Kolmosessa ja 2 Regions’ Cupissa). Masi sen sijaan teki kaikki kuusi maaliaan Kolmosen peleissä. Laskentatavasta riippuen voidaankin kysyä, oliko Masi joukkueen todellinen maalikuningas. Ainakin varoituksissa hän oli ylivertainen 9 keltaisella kortilla. Seuraavaksi eniten varoituksia keräsi Kalle (3 kpl). Eniten minuutteja kentällä kellotti Arttu Granath (1312 min) perässään Santeri Bergman (1253 min).

Tähän päättyi yksi aikakausi joukkueessa, kun manageri Turnbull-Smith ja päävalmentaja Munukka poistuivat ja ensi kaudelle on odotettavissa paljon muutoksia. Miesten toimintaa on tarkoitus lähentää ja jatkossa molemmat joukkueet harjoittelevat samassa rytmissä yhteisen valmennustiimin johdolla. Toivottavasti mahdollisimman moni tämän kauden joukkueesta nähdään vastaisuudessakin PKKU:n punaisessa paidassa, oli se sitten edarin tai “akatemian” pusakka. Valmennus voi ottaa sulan hattuun siitä kuinka joukkueen runko säilyi vuodesta toiseen samana ja esimerkiksi vuoden 2019 nousijajoukkueesta ringissä oli edelleen 15 samaa pelaajaa. Nuorien valmentaminen ei ole aina kaikista helpointa hommaa, kun elämässä sattuu ja tapahtuu paljon. Kirjoitukset, vanhojen tanssit, varusmiespalvelus, autokoulu, baari-ikä, työelämä, seurustelu jne. Tästä kaikesta huolimatta joukkue pysyi tiiviinä yhteisönä, jossa on hauskaa ja pelikaverin tukeen voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Otsikon mukaisesti kova työnteko, pitkäjänteisyys ja sitoutuminen palkitaan. Jokainen jäsen kasvoi vuosien varrella niin pelaajana kuin ihmisenä ja sitä on ollut hienoa seurata. Nyt on aika ottaa seuraava askel.

Kiitos kaikille tukijoille, kannattajille ja hengessä mukana olleille kaikista vuosista. Nähdään kentän laidalla ja muistellaan menneitä hyvän futiksen parissa!

PKKU/2 kaudella 2021: (ottelut, maalit, varoitukset, kentältäpoistot)

2 Bergman Santeri 14 3 0 0 Puolustaja
3 Viinikainen Markus 10 0 1 0 Puolustaja
5 Halonen Akseli 11 3 1 0 Keskikenttä
6 Laatunen Valtteri 2 0 0 0 Keskikenttä
7 Vanhanen Atte 16 3 0 0 Hyökkääjä
8 Vesala Toni 11 0 1 0 Hyökkääjä
9 Puusaari Samuel 10 2 2 0 Hyökkääjä
10 Leinonen Miikka 13 1 0 0 Keskikenttä
11 Kantelinen Kalle 11 6 3 0 Hyökkääjä
12 Silvennoinen Antti 7 0 0 0 Maalivahti
14 Backström Masi 12 6 9 0 Keskikenttä
15 Norss Jesse 5 0 0 0 Keskikenttä
16 Setälä Joonas 9 0 1 0 Puolustaja
17 Salminen Jani 7 0 0 0 Puolustaja
17 Eronen Lassi 1 0 0 0 Puolustaja
17 Turunen Elias 1 0 0 0 Keskikenttä
18 Khairy Reda 11 0 1 0 Keskikenttä
19 Halonen Eetu 11 2 2 0 Keskikenttä
20 Korpela Eero 1 0 0 0 Keskikenttä
20 Laatunen Tuomas 4 0 0 0 Keskikenttä
21 Hyytiäinen Aleksi 12 0 0 0 Puolustaja
22 Mankin Max 15 3 1 0 Keskikenttä
24 Puljujärvi Joonas 4 0 0 0 Puolustaja
25 Högström Henri 15 1 2 0 Puolustaja
29 Rautionaho Niko 3 0 0 0 Puolustaja
33 Hirvonen Valtteri 2 0 0 0 Maalivahti
39 Laitila Nuutti 11 0 1 0 Keskikenttä
39 Tiainen Samuel 1 0 0 0 Keskikenttä
53 Juntunen Jaakko 5 0 0 0 Maalivahti
56 Tikkanen Oskari 2 0 0 0 Maalivahti
66 Kankaanpää Samuli 16 0 0 0 Puolustaja
77 Pohtila Rudolf 7 0 0 0 Hyökkääjä
88 Leivo Samuel 10 7 0 0 Hyökkääjä
99 Granath Arttu 15 4 2 0 Keskikenttä

OTTELUT 2021:

Harjoitusottelut:

22.5. PKKU/2 vs ToTe 2-1 (1-0)

27.5. Tikka vs PKKU/2 1-3 (1-0)

29.5. EsPa vs PKKU/2 0-2 (0-1)

4.6. PKKU/2 vs EsPa 1-0 (1-0)

Regions' Cup:

7.6. PKKU/2 vs HIFK/2 3-1 (1-1)

29.6. SexyPöxyt vs PKKU/2 1-2 (1-2)

27.7. TiPS vs PKKU/2 0-0 rp. 4-2

Kolmonen:

9.10. PKKU/2 vs MPS/2020 2-0 (2-0)

30.9. PKKU/2 vs FC Kontu 2-1 (2-0)

24.9. FC Futura vs PKKU/2 2-2 (0-0)

18.9. Valtti vs PKKU/2 1-4 (0-1)

9.9. Atlantis FC/Akatemia vs PKKU/2 3-2 (2-0)

27.8. PKKU/2 vs Atlantis FC/Akatemia 4-4 (4-3)

19.8. TuPS vs PKKU/2 1-1 (0-1)

13.8. PKKU/2 vs MPS/2020 2-2 (0-1)

6.8. Valtti vs PKKU/2 1-0 (1-0)

30.7. PKKU/2 vs RiPS 3-1 (1-0)

23.7. PKKU/2 vs FC Kontu 4-1 (2-1)

15.7. PKKU/2 vs FC Kuusysi 3-0 (0-0)

9.7. FC Kapina vs PKKU/2 0-3 (0-3)

2.7. PKKU/2 vs Ponnistajat 3-3 (2-1)

23.6. FC Futura vs PKKU/2 2-0 (1-0)

16.6. NJS/2 vs PKKU/2 0-1 (0-0)

Dataline Sport | Molentum Oy